YTL
Valikko
  • Yöpyminen ja pysäköinti

Jokamiehenoikeudet ja yöpyminen maastossa

Jokamiehenoikeudet sallivat tilapäisen yöpymisen, mutta autolla maastoon ei saa ajaa. Katso säännöt, maastopalovaroituksen vaikutus ja yleiset väärinkäsitykset.

Tällä sivulla
  1. Mitä viranomainen sanoo jokamiehenoikeuksista?
  2. Mitä jokamiehenoikeudet tarkoittavat omalla matkailuautollani?
  3. Mitä metsäpalovaroitus tarkoittaa yöpymiselle ja grillaukselle?
  4. Mitkä ovat yleisimmät väärinkäsitykset?
  5. Lähteet

Jokamiehenoikeudet eli virallisesti jokaisenoikeudet sallivat tilapäisen oleskelun ja yöpymisen alueilla, joilla liikkuminenkin on sallittua. Matkailuautolla rajan vetää kuitenkin maastoliikennelaki: moottoriajoneuvolla ei saa liikkua, pysähtyä tai pysäköidä maastossa ilman maanomistajan lupaa. Metsäpalovaroituksen aikana avotuli on lisäksi kielletty. Viranomaisten omat ohjeet löytyvät osoitteista luontoon.fi/jokamiehenoikeudet ja ilmatieteenlaitos.fi/metsapalovaroitukset.

Mitä viranomainen sanoo jokamiehenoikeuksista?

Luontoon.fi-sivuston mukaan jokaisenoikeudet tarkoittavat jokaisen oikeutta olla luonnossa siitä riippumatta, kuka maan omistaa. Maanomistajan lupaa ei tarvita, eikä käytöstä makseta. Eri lait kuitenkin antavat, ohjaavat ja rajoittavat näitä oikeuksia, eivätkä ne ole sellaisenaan voimassa kaikilla alueilla.

  • Saa: liikkua jalan, hiihtäen ja pyöräillen, oleskella ja yöpyä tilapäisesti sillä alueella, jolla liikkuminenkin on sallittua, sekä poimia marjoja ja sieniä.
  • Ei saa: tehdä avotulta toisen maalle ilman lupaa, häiritä kotirauhaa, roskata, kulkea pihamailla tai viljelyksessä olevilla pelloilla eikä ajaa moottoriajoneuvolla maastossa.
  • Rajoitetut alueet: kansallispuistossa leiriytyminen on sallittu vain osoitetuilla paikoilla, ja joillakin pienemmillä suojelualueilla, kuten vanhojen metsien suojelualueilla, leiriytyminen on kielletty.

Sivu ei kerro, montako yötä saa yöpyä yhdessä paikassa, eikä se mainitse matkailuautoja erikseen. Ainoa ajoneuvoa koskeva maininta on, että moottoriajoneuvolla ajaminen maastossa on kielletty.

Jos mukana on koira, Luontoon.fi muistuttaa kytkemispakosta. Koiraa ei saa pitää kytkemättömänä taajama-alueella, kuntopolulla tai toisen alueella, eikä kytkemättömänä ajanjaksolla 1.3.-19.8. Luonnonpuistoissa ja hylkeidensuojelualueilla liikkuminen on sallittu vain Metsähallituksen luvalla, ja soidensuojelualueilla jokaisenoikeuksia ei yleensä ole rajoitettu, vaikka joillakin alueilla on pesimäaikana kiellettyjä rajoitusosia.

Mitä jokamiehenoikeudet tarkoittavat omalla matkailuautollani?

Matkailuauto ei ole teltta, ja se on moottorikäyttöinen ajoneuvo. Maastoliikennelain 4 §:n mukaan moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ei saa liikkua eikä sitä saa pysäyttää tai pysäköidä maastossa ilman maan omistajan tai haltijan lupaa. Maastolla tarkoitetaan aluetta, joka ei ole tie eikä tarkoitettu moottoriajoneuvoliikenteeseen.

Laissa on yksi käytännölle tärkeä poikkeus: taajaman ulkopuolella ajoneuvon saa pysäyttää ja pysäköidä tien välittömään läheisyyteen, jos turvallinen pysäköinti sitä edellyttää eikä siitä aiheudu alueen omistajalle kohtuutonta haittaa. Käytännössä yöpyminen onnistuu tiellä tai pysäköintialueella, ei metsään ajaen.

  • Jos paikka on tie tai pysäköintialue eikä kieltomerkkiä ole, yöpyminen on mahdollista. Käytännön ohjeet ovat sivulla puskaparkki.
  • Jos paikka vaatisi ajamista maastoon, tarvitset maanomistajan luvan tai valitset toisen paikan.
  • Jos paikka on kansallispuisto, yövy vain osoitetulla paikalla.
  • Jos paikka on lähellä asumusta, pihaa tai peltoa, valitse toinen paikka: leiriytyminen liian lähelle asumuksia häiritsee kotirauhaa, eikä pihamaille tai viljelyksessä oleville pelloille saa mennä.
  • Jos haluat palvelut tai pidemmän oleskelun, valitse leirintäalue.

Yle kertoo, että lakiin ei ole kirjattu tiukkaa yöpymisrajaa, mutta viranomaiset suosittelevat enintään kahta yötä samassa paikassa. Alueen haltija voi kieltää yöpymisen liikennemerkillä, ja silloin kielto ratkaisee. Pysäköintialueita ja tienvarsipaikkoja käsittelee sivu levähdysalueet.

Mitä metsäpalovaroitus tarkoittaa yöpymiselle ja grillaukselle?

Maastopalovaroitus on Ilmatieteen laitoksen antama varoitus, joka kertoo, että maasto on kuivaa. Se on korvannut aiemmat erilliset ruohikkopalo- ja metsäpalovaroitukset, joten vanhaa hakusanaa metsäpalovaroituskartta vastaa nykyisin Ilmatieteen laitoksen varoituskartta. Varoitus annetaan maakunnittain, ja se annetaan ja poistetaan useimmiten keskiyöllä. Varoitustasoja on kolme: keltainen, oranssi ja punainen, ja kaikilla niillä on sama avotulikielto.

“Avotulta ei saa sytyttää maastopalovaroituksen aikana.” Avotulella tarkoitetaan nuotiota tai vastaavaa tulenkäyttöä, josta tuli voi levitä maapohjan kautta tai kipinöinnin vuoksi. Toisen maalle avotulta ei saa tehdä ilman maanomistajan lupaa, ja paikalliset pelastus- tai ympäristöviranomaiset voivat kieltää avotulen myös muulloin. Kaupungeissa voi olla yleinen avotulikielto muualla kuin erikseen merkityillä paikoilla.

Grillausta Ilmatieteen laitoksen sivu ei mainitse erikseen. Jos epäröit, kysy paikalliselta pelastuslaitokselta ja pidä ruoanlaitto auton omassa keittimessä.

Voimassa olevat varoitukset näkee Ilmatieteen laitoksen varoituskartalta. Koska varoitus annetaan ja poistetaan useimmiten keskiyöllä, tarkista kartta illalla ennen yöpaikan valintaa ja uudelleen aamulla ennen keittämistä.

Maastopalovaroituskausi alkaa yleensä huhtikuussa ja päättyy syyskuussa tai lokakuun alussa. Varoituksen perustana on indeksi, joka kuvaa maanpinnan ylimmän 3-6 senttimetrin kerroksen kosteutta.

Mitkä ovat yleisimmät väärinkäsitykset?

  • “Jokamiehenoikeus sallii ajamisen metsätielle.” Ei salli: maastoajoon tarvitaan maanomistajan lupa, vaikka tie olisi kapea ja syrjäinen.
  • “Saa yöpyä kaikkialla, missä saa kävellä.” Oikeus koskee tilapäistä oleskelua, ja ajoneuvon pysäköinti on oma kysymyksensä.
  • “Kahden yön sääntö on laki.” Se on viranomaisten suositus, ei lakiin kirjattu raja.
  • “Maastopalovaroitus koskee vain metsää.” Se koskee maastoa yleisesti, ja avotulikielto on voimassa kaikilla varoitustasoilla.
  • “Kansallispuistossa saa leiriytyä missä vain.” Leiriytyminen on sallittu vain osoitetuilla paikoilla.

Retkikohteet ja polut löydät Metsähallituksen Retkikartasta, josta kerrotaan sivulla karttakirjat ja kartat.

Lähteet