Taavetti on Luumäen taajama Etelä-Karjalassa, ja sen tunnetuin kohde on 1700-luvun venäläinen bastionilinnoitus. Matkailuautolla Taavetti sopii puolen päivän pysähdykseksi valtatie 6:n varrella: linnoitus, Kotkaniemen kotimuseo ja Salpalinjan kohteet ovat saman Itsenäisyydentien historiareitin varrella.
Taavetti yhdellä silmäyksellä
- Sijainti: Luumäki, Etelä-Karjala. Linnoitukseen on opasteet valtatieltä 6 ja Hamina–Savitaipale-tieltä.
- Pääkohde: Taavetin linnoitus, Museoviraston valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.
- Pysäköinti linnoitukselle: kunnantalon länsipuolella.
- Matkailuneuvonta: Taavetin kirjasto, Virastotie 2, kirjaston aukioloaikoina.
- Yöpyminen: Luumäen kunnan majoituslistalla on hotelli, loma-asuntoja ja maatilamajoitusta, mutta ei leirintäaluetta.
Milloin Taavettiin kannattaa mennä?
Linnoituksen vallit ja Itsenäisyydentien kohteet ovat ulkona, joten pysähdys onnistuu kesällä vaivattomimmin. Kotkaniemen kotimuseo on avoinna ympärivuotisesti sovittuina aukioloaikoina ja laajennetuin aukioloajoin toukokuusta elokuuhun, ja sen Kahvila Ellen toimii kesällä sekä tilauksesta. Salpa-aseman bunkkerit ovat auki kesällä tai sopimuksesta. Jos haluat nähdä kaiken yhdellä reissulla, kesä on se vuodenaika, jolloin aukioloajat eivät rajoita.
Mitä Taavetissa kannattaa nähdä?
Taavetin linnoituksen rakennutti Katariina Suuri vuonna 1773 pyöreäksi, ruutukaavaiseksi linnoituskaupungiksi, jonka nimeksi tuli Davidov eli Taavetti. Museoviraston RKY-kuvauksen mukaan se on yksi kolmesta Suomen linnoituksesta, jotka on rakennettu eurooppalaisten bastionikaupunkien mallin mukaan; kaksi muuta ovat Lappeenranta ja Hamina. Muurit on tehty lohkokivestä, ja alueella on myös puinen Rusasen talo, joka on arvioitu rakennetuksi postitaloksi 1720-luvulla.
Linnoituksen vieressä toimii Taavetin linnoitus- ja kotiseutumuseo osoitteessa Linnalantie 35. Se esittelee linnoituksen historiaa, Luumäen esihistoriaa, radionäyttelyn ja koulumuseon. Aukioloajat kannattaa katsoa kunnan sivuilta etukäteen.
Kotkaniemi on presidentti Svinhufvudin entinen koti Kivijärven rannalla, Luumäellä noin 20 km Lappeenrannasta. Puutarha ja kahvila ovat avoinna ilman pääsymaksua, ja alueella on rantasauna ja luontopolku. Kolmas pysäkki on Salpalinja, jonka linnoitteet rakennettiin vuosina 1940–1944. Kunnan Itsenäisyydentie-opas kertoo, että Salpa-aseman bunkkerit ovat Salpausselällä tien varrella ja että kohteen vieressä on pysäköintiä levähdyspaikalla. Itsenäisyydentien varrelle on merkitty myös noin 45 km pyöräilyreitti, jos matkailuauto jää yöksi paikkaan ja haluat tutustua kohteisiin polkupyörällä.
Linnoitusalueella on Luumäen kunnan mukaan opastettu reitti, frisbeegolfrata ja juoksurata, joten se sopii myös jalkojen venyttelyyn ajopäivän jälkeen. Kunnan sivu kertoo, että kunta osti alueen vuonna 1922 ja että sisälinnake ja pohjoiset bastionit on kunnostettu.
Mitä muuta Luumäellä on matkan varrella?
Itsenäisyydentie kokoaa Luumäen historiakohteet yhteen reittiin. Kunnan mukaan tie kertoo vaihtuvista vallanpitäjistä, itsenäisyyden alkuvuosista ja viimeisimmistä sodista, ja reitistä on saatavilla suomen-, englannin- ja venäjänkieliset esitteet.
- Luumäen kirkonmäki: seurakunta perustettiin kirkonmäelle vuonna 1642. Nykyinen empirekirkko valmistui 1845 C. L. Engelin piirustusten mukaan. Kirkkoon voi tutustua itsenäisesti kesäkuusta elokuuhun, ja osoite on Kirkkotie 2.
- Salpa-asema: kunnan mukaan Salpausselällä on 33 linnoitetta Kivijärven ja Suur-Urpalanjärven välillä. Kohde on yksityisesti ylläpidetty.
- Lusikkovuoren luola: Suo-Anttilassa sijaitseva Salpalinjan suurin luola on noin 100 metriä pitkä ja avoinna vain varauksella.
- Kalliomaalaukset: Luumäellä on kymmenen tunnettua kohdetta, ja kunta kehottaa tutustumaan niihin linnoitus- ja kotiseutumuseon näyttelyssä, koska kohteet maastossa ovat vaikeapääsyisiä.
Missä Taavetissa voi yöpyä matkailuautolla?
Kunnan sivuilla ei mainita leirintäaluetta tai matkailuautopaikkaa Taavetissa, joten matkailuautoilijan kannattaa suunnitella yö lähikaupungin leirintäalueelle. Seudun vaihtoehtoja käsittelevät sivut Lappeenrannan leirintäalueet ja Kotkan, Kouvolan ja Haminan leirintäalueet. Kotkaniemen lähellä ei kannata olettaa yöpymispaikkaa: kohteen sivu ei kerro pysäköinnistä tai asuntovaunuparkista, joten kysy asiaa suoraan säätiöltä.
Jos yövyt mieluummin sisällä, Luumäellä on Hotelli Salpa ja Palvaanjärven loma sekä mökkejä ja maatilamajoitusta. Ruokapaikkoja löytyy Taavetin keskustasta, esimerkiksi Ravintola Kanuuna, Ravintola Repe ja Bistro Ostola. Kunnan infopisteet ovat Satun Makiat Urontiellä ja Kahvi-Pakari Jurvalassa.
Kirstulan kartano ei ole Kaakkois-Suomessa
Kirstulan kartano ja Kirstulan Rantabistro eivät sijaitse Taavetissa. Kirstulan Kartano Resort on Hämeenlinnassa, noin 4 km keskustasta Vanajaveden rannalla, osoitteessa Kirstulan puistotie 14 A. Kartanon oman sivun mukaan alueella on rantabistro, huoneistoja, glamping-paikkoja sekä matkailuauto-, asuntovaunu- ja telttapaikkoja, ja se on avoinna ympäri vuoden. Hämeenlinnan seutua käsittelevät Aulanko ja Hämeenlinna ja Hämeenlinnan leirintäalueet.
Lähteet
- Museovirasto, RKY, Taavetin linnoitus: https://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1178
- Luumäen kunta, matkailukohteet: https://www.luumaki.fi/fi/matkailu/matkailukohteet
- Luumäen kunta, museot: https://www.luumaki.fi/fi/matkailu/matkailukohteet/museot
- Luumäen kunta, Itsenäisyydentie: https://www.luumaki.fi/fi/matkailu/itsenaisyydentie/itsenaisyydentien-kohteet
- Luumäen kunta, majoitus ja palvelut: https://www.luumaki.fi/fi/matkailu/matkailu-ja-majoituspalveluita
- Luumäen kunta, matkailuneuvonta: https://www.luumaki.fi/fi/matkailu/matkailuneuvonta
- Kotkaniemi: https://www.kotkaniemi.fi/
- Kirstulan Kartano Resort: https://www.kirstulankartano.fi/