YTL
Valikko
  • Matkakohteet Suomessa

Suomen korkeat näköalapaikat

Suomen korkeat näköalapaikat reitin varrella: Saana, Ylläs, Aavasaksa, Koli ja Ounasvaara. Katso korkeudet, vaivan määrä ja mikä sopii matkailuautomatkaan.

Tällä sivulla
  1. Korkeat näköalapaikat yhdellä silmäyksellä
  2. Mikä näköalapaikka sopii matkailuautolla?
  3. Entä Kolin huiput ja Kilpisjärven maisemat?
  4. Miten korkeus muuttuu vaivaksi?
  5. Missä ja milloin näköalapaikalle kannattaa mennä?
  6. Miten näköalapaikka kannattaa valita reitille?
  7. Lähteet

Suomen näköalapaikat jakautuvat kahteen ryhmään: tunturit, joilla näkymä ulottuu kymmeniä kilometrejä, ja matalammat vaarat, joille pääsee lyhyellä kävelyllä. Matkailuautoilijan kannattaa valita paikka sen mukaan, kuinka paljon aikaa ja jaksamista reitillä on, koska korkeimmat paikat ovat kaukana etelästä.

Korkeat näköalapaikat yhdellä silmäyksellä

Paikka Korkeus tai mitta Vaiva ja huomio
Halti (Kilpisjärvi) 1 324 m Kilpisjärven alueen korkein kohde tässä listassa
Saana (Kilpisjärvi) 1 029 m suosittuja polkuja lähtee Retkeilykeskuksen alueelta
Yllästunturi (Kolari) 719 m, noin 500 m ympäristöään korkeammalla näkymät yli 100 km päähän
Aavasaksa 242 m kilometrin päässä Ruotsin rajasta, matalin vaihtoehto
Ounasvaara (Rovaniemi) rengasreitti 4,9 km, nousua 45 m pohjoisrinteen näköalapaikka, keskivaikea
Koli (Pohjois-Karjala) merkittyjä polkuja noin 80 km huipuille johtaa Huiput-kierros

Lähde taulukon korkeuksille on kunkin alueen oma sivu (ks. lähteet). Kolin huippujen korkeutta ei ole tässä lähteistä varmistettu, joten sitä ei ole kirjattu.

Mikä näköalapaikka sopii matkailuautolla?

Valinta riippuu siitä, mitä reitillä on jäljellä: aikaa, jaksamista vai matkaa. Jos haluat tunturin mittakaavan, katso Kilpisjärvi tai Ylläs. Kilpisjärven kohteesta kerrotaan sivulla Kilpisjärvi, ja Ylläksen alueesta sivulla Ylläs, Levi ja Pyhä.

Jos matkaat Tornionjokilaaksoa pitkin, Aavasaksa on kevyempi pysäkki: huippu on 242 metrissä, ja alue on yhden kilometrin päässä Ruotsin rajasta. Alueella on myös laskettelurinteet, joiden kauden alkamispäivä on ilmoitettu alueen omalla sivulla.

Jos olet Rovaniemellä ja haluat vain tunnin kävelyn, Ounasvaaran näköalapaikka sopii: reitin alku on noin 2,9 km keskustasta itään, rengasreitti on 4,9 km ja nousua kertyy kaikkiaan 45 metriä, eikä jyrkkiä nousuja ole. Näkymät avautuvat Saarenkylään ja Kemijoelle. Rovaniemen yöpymisestä kerrotaan sivulla Napapiiri ja Rovaniemi.

Entä Kolin huiput ja Kilpisjärven maisemat?

Kolin kansallispuistossa on noin 80 km merkittyjä polkuja, joten päiväretken voi mitoittaa omalla jaksamisella. Mäkrän kierros on 7,5 km, ja nimettyjä reittejä ovat muun muassa Huiput-kierros, Kolinuuron kierros, Herajärven kierros ja Kiehisen kierros, joka kulkee Pirunkirkon luolan ohi. Talvella kansallispuistossa on kaksi kierrosreittiä, 3 ja 7 km. Sivu Koli kertoo lisää; matkaa Kolille on Joensuusta 70 km ja Kuopiosta 159 km.

Kilpisjärvellä Saanan ja Haltin lisäksi lähellä ovat Kolmen valtakunnan rajapyykki, Mallan luonnonpuisto ja Tsahkaljärvi. Karigasniemessä Skalonjuovččan polku Áilegas-tunturille avaa maisemat Inarijoelle, Karasjoelle ja Tenojoen laaksoon, ja se on yksi Pohjois-Lapin polkuvaihtoehdoista; aiheesta lisää sivulla Karigasniemi.

Miten korkeus muuttuu vaivaksi?

Kokonaiskorkeus kertoo vähän siitä, kuinka paljon joudut nousemaan. Yllästunturi on 719 metriä, mutta se nousee noin 500 metriä ympäristöstään, ja juuri nousun suuruus ratkaisee kävelyn. Ounasvaaralla nousua kertyy 45 metriä koko reitillä, joten se on eri maailma kuin tunturi. Käytännön sääntö: vertaa ympäristöstä mitattua nousua, älä merenpinnasta mitattua lukua. Aavasaksan 242 metriä on mitattu merenpinnasta, joten lukua ei voi suoraan verrata Ylläksen ympäristöstä mitattuun 500 metriin.

Lasten tai hitaamman kulkijan kanssa kannattaa valita lyhyt rengasreitti, ja tunturille vain hyvällä säällä. Sääennusteet ja kamerat kannattaa tarkistaa ennen lähtöä, koska tunturissa olosuhteet muuttuvat nopeasti.

Missä ja milloin näköalapaikalle kannattaa mennä?

Kolissa huippuja ei talvikunnosteta, mutta polku pysyy auki kulkijoiden tallaamana, ja huipuille voi nousta lumikengillä. Kolille on Helsingistä matkaa 490 km. Pohjois-Lapin ruska on yleensä parhaimmillaan syyskuussa, ja tunturinäköalat kannattaa ajoittaa sen mukaan; lisää sivulla ruska Lapissa.

Yöpymisessä kannattaa muistaa, että Kilpisjärven Retkeilykeskuksella on leirintäalue, mutta aukioloajat vaihtelevat kausittain: oman sivunsa mukaan syksyn jälkeen keskus avautuu uudelleen talvikaudeksi. Tarkista yöpymisen mahdollisuus aina alueen omalta sivulta ennen lähtöä.

Retkikartta on Metsähallituksen karttapalvelu, josta voi etsiä muita retkikohteita oman reitin varrelta.

Miten näköalapaikka kannattaa valita reitille?

Laske ensin päivän ajomatka ja jätä aikaa kävelylle: tunturikohde vie yleensä koko iltapäivän, kun taas Ounasvaaran tai Aavasaksan kaltainen matala paikka mahtuu pysähdykseen matkan varrella. Jos reitillä on useita kohteita, ota yksi tunturi ja loput matalia, niin päivät pysyvät hallittavina. Ennen lähtöä tarkista kunkin paikan oma sivu, koska aukioloajat ja rinteiden kausi vaihtelevat.

Lähteet