Säännöt

YTL:n säännöt on hyväksytty liittokokouksessa 29.9.2020.

YTL_säännöt_2020 (pdf) (261.3 KB)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

1 § Liiton nimi ja kotipaikka
2 § liiton tarkoitus
3 § Liiton jäsenyys
4 § Jäseneksi hakeminen, jäsenyydestä eroaminen sekä erottaminen
5 § Jaostot ja yhteistoimintaryhmät
6 § Liiton toiminnan rahoittaminen
7 § Liittokokoukset
8 § Kokouskutsut
9 § Äänioikeus liiton kokouksessa
10 § Jäsenten esitykset varsinaiselle liittokokoukselle
11 § Liiton hallitus
12 § Hallituksen kokoukset
13 § Hallituksen tehtävät
14 § Hallituksen työvaliokunta
15 § Erityiskysymysten käsittely
16 § Pöytäkirjat
17 § Vaalivaliokunta
18 § Toimitusjohtajan tehtävät
19 § Liiton tilit
20 § Liiton nimen kirjoittaminen
21 § Sääntöjen muutos
22 § Liiton purkaminen

1 § Liiton nimi ja kotipaikka

Yhteinen Toimialaliitto ry, jota näissä säännöissä kutsutaan Liitoksi, on toimialajärjestö, jonka tarkoituksena on Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenenä edustaa jäseniään sekä valvoa jäsentensä yhteisiä etuja. Liiton nimestä voidaan käyttää epävirallista lyhennettä YTL.

Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

2 § Liiton tarkoitus

Liiton tarkoituksena on edistää jäsentensä elinkeinopoliittisia toimintaedellytyksiä ja valvoa jäsentensä etuja työsuhteita koskevissa asioissa sekä edistää yritysten välistä yhteistoimintaa:

• kehittämällä jäsenten yhteistoimintaa keskenään ja Liiton kanssa
• valvomalla jäsentensä yhteisiä talous-, teollisuus- ja kauppapoliittisia etuja tavoitteena toimintaedellytysten parantaminen
• antamalla viranomaisille lausuntoja jäsenkuntaa koskevissa kysymyksissä
• opastamalla ja neuvomalla jäseniään niiden asioidessa viranomaisten kanssa
• edistämällä jäsentensä kannattavuutta ja tuottavuutta sekä korkealaatuista tuotantoa tarjoamalla niille palveluja tutkimuksen, koulutuksen, selvitysten ja tilastojen muodossa
• edistämällä tiedotus- ja valistustoiminnalla yritteliäisyyttä ja terveitä liiketoiminnan muotoja
• edistämällä jäsentensä etuja työsuhteisiin liittyvissä asioissa
• tekemällä, teettämällä ja valvomalla edustamiaan aloja koskevia työehtosopimuksia sekä ohjaamalla ja neuvomalla jäseniään niiden soveltamisessa
• edistämällä jäsenyhdistystensä sääntöjen mukaista tarkoitusta.

Liiton tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen ansion hankkiminen siihen osallisille.

3 § Liiton jäsenyys

Liiton jäsenet ovat joko varsinaisia jäseniä, liittojäseniä tai yhteisöjäseniä.

Varsinainen jäsen on oikeuskelpoinen yhteisö tai yksityinen elinkeinonharjoittaja, joka toimii Suomessa ja on merkitty kaupparekisteriin.

Liittojäsen on oikeuskelpoinen yhdistys, joka on merkitty yhdistysrekisteriin. Liittojäsenen jäsenet ovat Liiton jäseniä.

Yhteisöjäsen on rekisteröity yhdistys, julkisoikeudellinen hallintoyksikkö tai muu oikeuskelpoinen yhteenliittymä tai yhteisö, joka ei ole varsinainen jäsen.

Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

4 §  Jäseneksi hakeminen, jäsenyydestä eroaminen sekä erottaminen

Liiton hallitus hyväksyy uudet jäsenet kirjallisen hakemuksen perusteella. Jäsenyys edellyttää Liiton tarkoitusperien ja näiden sääntöjen hyväksymistä sekä jäsenmaksun suorittamista.

Liiton jäsenen, joka haluaa erota liitosta, tulee ilmoittaa siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai liittokokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi. Jäsenyys lakkaa sen joulu‐ tai kesäkuun viimeisenä päivänä, joka ensiksi seuraa kuuden (6) kuukauden kuluttua irtisanoutumisesta. Irtisanoutuneen jäsenen on suoritettava jäsenmaksu jäsenyyden päättymispäivään asti.

Hallitus voi erottaa jäsenen, joka huomautuksista huolimatta jättää jäsenmaksun suorittamatta.

Hallituksen ehdotuksesta voi varsinainen tai ylimääräinen liittokokous päättää erottaa jäsenen, joka on toiminut Liiton tarkoitusperiä vastaan. Erottamispäätös edellyttää, että vähintään kolme neljäsosaa (3/4) liittokokouksessa annetuista äänistä kannattaa päätöstä.

Liitosta eronnut tai erotettu jäsen ei ole oikeutettu saamaan takaisin Liitolle suorittamiaan maksuja, eikä sillä myöskään ole osuutta Liiton varoihin.

5 § Jaostot ja yhteistoimintaryhmät

Liitossa voi olla hallituksen hyväksymiä jaostoja sekä yhteistoimintaryhmiä.

6 §  Liiton toiminnan rahoittaminen

Liiton jäsenet suorittavat jäsenmaksua, jonka syyskokous vahvistaa vuosittain.

Varsinaisten jäsenten jäsenmaksu on määräprosentti jäsenen viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen jalostusarvosta, liikevaihdosta tai jäsenen palveluksessa tai työsuhteessa olleille maksun määräämistä edeltäneenä kalenterivuonna maksetuista palkoista tai edellä mainittujen yhdistelmästä. Varsinaisen jäsenen on vuosittain ilmoitettava Liitolle jäsenmaksun laskemista varten tarpeelliset tiedot ilmoitettuun määräaikaan mennessä.

Liittojäsenten jäsenmaksu on määräprosentti liittojäsenen perimistä jäsenmaksuista. Liittojäsenen jäseniltä Liitto ei peri Liiton jäsenmaksua.

Yhteisöjäsenet suorittavat vuosittain jäsenmaksun, jonka suuruuden päättää liittokokous.

Jaostojen sekä yhteistoimintaryhmien toimintaan osallistuvat suorittavat jaosto‐ tai yhteistoimintamaksun, jonka suuruuden päättää hallitus.

Ensimmäisenä jäsenyysvuonna jäsenmaksua peritään vain niiltä täysiltä kalenterikuukausilta, joina jäsen on kuulunut liittoon.

Jäsenmaksulle voidaan määrätä vähimmäismäärä.

Jäsentä voidaan veloittaa liiton suorittamista erityisistä jäsenpalveluista.

Liittoon hyväksytyn jäsenen tulee suorittaa liittymismaksu, jonka suuruuden syyskokous määrää.

7 § Liittokokoukset

Liitto kokoontuu vuosittain kahteen (2) varsinaiseen liittokokoukseen hallituksen määräämänä ajankohtana. Kevätkokous on pidettävä toukokuun loppuun mennessä ja syyskokous viimeistään joulukuussa.

Ylimääräinen liittokokous pidetään, kun liittokokous niin päättää, hallitus pitää sitä tarpeellisena tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) Liiton jäsenistä sitä määrättyä tarkoitusta varten hallitukselta kirjallisesti pyytää.

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta. Hallitus voi päättää, että etäosallistumisen edellytyksenä on ennakkoilmoittautuminen yhdistyksen kokoukseen viimeistään viikkoa ennen kokousta.

Liiton varsinaisissa liittokokouksissa käsitellään seuraavat asiat:

1 valitaan kokouksen puheenjohtaja
2 todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
3 valitaan kaksi henkilöä tarkistamaan kokouksen pöytäkirja
4 tarkistetaan ääniluettelo

minkä lisäksi kevätkokouksessa:

5 esitellään hallituksen kertomus edellisen kalenterivuoden toiminnasta
6 esitellään edellisen vuoden tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus
7 päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille

ja syyskokouksessa:

5 vahvistetaan seuraavan vuoden talousarvio ja toimintasuunnitelma
6 päätetään seuraavan vuoden jäsenmaksujen suuruus
7 päätetään hallituksen jäsenten lukumäärä
8 valitaan hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä hallituksen muut jäsenet seuraavaksi kalenterivuodeksi
9 valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja seuraavaksi kalenterivuodeksi. Tilintarkastajaksi voidaan valita myös tilintarkastusyhteisö, jonka piiristä nimetään vastuullinen henkilö.
10 valitaan vaalivaliokunnan jäsenet

Kummassakin kokouksessa otetaan lisäksi käsiteltäväksi muut asiat, jotka hallitus esittää tai jotka jäsenet ovat 10 §:n mukaisesti esittäneet. Ylimääräisessä liittokokouksessa voidaan käsitellä vain ne asiat, joiden vuoksi kokous on kutsuttu koolle. Muista asioista kokouksessa ei saa tehdä päätöstä.

8 §  Kokouskutsut

Kutsu Liiton varsinaiseen ja ylimääräiseen liittokokoukseen on lähetettävä jäsenille postitse tai sähköpostilla vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Kutsussa yhdistyksen kokoukseen on mainittava, jos etäosallistuminen kokoukseen on mahdollista.

Ylimääräinen liittokokous kutsutaan koolle samalla tavoin kuin varsinainen liittokokous. Kiireellisissä tapauksissa kutsu ylimääräiseen liittokokoukseen voidaan lähettää viimeistään kolmea (3) päivää ennen kokousta. Ylimääräisen liittokokouksen kutsusta on käytävä ilmi kokouksessa käsiteltävät asiat.

9 §  Äänioikeus liiton kokouksessa

Kokouksessa jokaisella edustettuna olevalla varsinaisella jäsenellä, liittojäsenellä sekä yhteisöjäsenellä on yksi ääni ja lisäksi ääni kutakin viimeksi velotun jäsenmaksun täyttä 1000 euroa kohti. Liittojäsenen puolesta äänioikeutta saa käyttää henkilö, jonka jäsen on siihen erikseen nimennyt tai valtuuttanut.

Jäsen ei saa äänestää enemmällä kuin yhdellä viidesosalla (1/5) kokouksen osanottajien yhteisestä äänimäärästä.

Jäsenellä, joka ei ole suorittanut erääntynyttä jäsenmaksua, ei ole äänioikeutta Liiton kokouksessa.

Päätökseksi tulee mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan kokouksen puheenjohtajan ääni ratkaisee paitsi vaaleissa ja suljetuissa lippuäänestyksissä arpa.

Sääntöjen muuttamista, Liiton purkamista tai yhdistyksen omaisuuden pääosan luovuttamista koskevassa asiassa päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä.

10 § Jäsenten esitykset varsinaisille liittokokouksille

Jotta jäsenten esitykset otettaisiin varsinaisessa liittokokouksessa käsiteltäviksi, on esitys tehtävä hallitukselle kirjallisesti viimeistään neljä (4) viikkoa ennen kokousta.

11 §  Liiton hallitus

Liiton asioita hoitaa ja sitä edustaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja, yksi varapuheenjohtaja sekä vähintään viisi (5) ja enintään kaksikymmentä (20) muuta jäsentä. Hallituksen puheenjohtajien sekä muiden jäsenten tulee olla Liiton jäsenten palveluksessa olevia henkilöitä.

Hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan sekä muiden jäsenten toimikausi on kalenterivuosi.

Hallituksen jäseniä valittaessa on otettava huomioon, että jäsenkunnan eri yritykset ja toimialat saavat hallituksessa suuruuttaan ja merkitystään Liiton puitteissa vastaavan edustuksen.

12 §  Hallituksen kokoukset

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan määrääminä aikoina tai kun vähintään viisi (5) sen jäsentä sitä puheenjohtajalta vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, milloin puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna vähintään yksi kolmasosa (1/3) hallituksen jäsenistä on saapuvilla. Kullakin jäsenellä on yksi (1) ääni, ja päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa.

13 §  Hallituksen tehtävät

Hallituksen tehtävänä on mm.:

• tarkoin seurata kehitystä Liiton toimintapiirissä ja ryhtyä niihin toimenpiteisiin, jotka ovat omiaan edistämään Liiton tarkoitusperiä
• edustaa Liittoa ja hoitaa sen asioita lain, näiden sääntöjen ja Liiton päätösten mukaan
• päättää jäsenhakemusten hyväksymisestä
• päättää jäsenen, joka 4 §:n mukaisesti on jättänyt jäsenmaksunsa suorittamatta, erottamisesta
• päättää tarvittaessa lakon, saarron tai muun työtaistelun vaatimista toimenpiteistä
• ottaa palvelukseen ja vapauttaa toimitusjohtaja sekä määrätä hänen työsuhteensa ehdot
• hoitaa ja hallita Liiton omaisuutta
• kutsua Liiton liittokokous koolle ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä päättää etäosallistumisen järjestämiseksi tarpeellisesta ennakkoilmoittautumisesta liittokokouksiin
• esittää Liiton kevätkokoukselle kertomus Liiton toiminnasta edelliseltä kalenterivuodelta
• laatia seuraavalle kalenterivuodelle toimintasuunnitelma, ehdotus talousarvioksi sekä jäsenmaksuiksi ja esittää ne syyskokoukselle hyväksyttäväksi
• nimittää pysyvien valiokuntien ja niihin verrattavien elinten, paitsi vaalivaliokunnan, jäsenet
• huolehtia Liiton kokousten päätösten noudattamisesta
• päättää Liiton sekä jaostojen ja yhteistoimintaryhmien välisestä yhteistyön ehdoista
• päättää jaosto‐ ja yhteistoimintamaksuista
• nimetä Liiton edustajat ja varaedustajat Elinkeinoelämän keskusliiton edustajistoon sekä muihin sen hallintoelimiin ja valiokuntiin
• valvoa näiden sääntöjen noudattamista.

Hallitus päättää liiton omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta tai kiinnittämisestä.

14 §  Hallituksen työvaliokunta

Hallitus voi asettaa keskuudestaan työvaliokunnan, joka hallituksen apuna hoitaa Liiton juoksevia asioita. Työvaliokuntaan kuuluvat hallituksen puheenjohtaja työvaliokunnan puheenjohtajana sekä vähintään kolme (3) hallituksen valitsemaa jäsentä. Työvaliokunta kokoontuu puheenjohtajan määräämänä aikana.

Työvaliokunta on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä on paikalla. Äänestysten suhteen noudatetaan 12 §:n määräyksiä.

15 § Erityiskysymysten käsittely

Milloin hallitus tai työvaliokunta käsittelee kysymyksiä, jotka erityisesti koskevat Liiton jäsentä tai jäsenten ryhmää, jolla ei ole omaa edustajaa hallituksessa tai työvaliokunnassa, on tällaiselle jäsenelle tai ryhmälle annettava tilaisuus lähettää edustajansa, ei kuitenkaan äänivaltaisena, osallistumaan kysymyksen käsittelyyn.

16 §  Pöytäkirjat

Liiton, hallituksen ja työvaliokunnan kokouksissa pitää puheenjohtajan määräämä henkilö pöytäkirjaa.

Liittokokouksen pöytäkirjan allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri ja sen tarkastavat kaksi kokouksessa valittua pöytäkirjantarkastajaa.

Hallituksen ja hallituksen työvaliokunnan kokouksen pöytäkirjan allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri.

17 §  Vaalivaliokunta

Kevätkokous voi asettaa vaalivaliokunnan, johon kuuluu vähintään kaksi (2) ja enintään kuusi (6) jäsentä, valitaan Liiton syyskokouksessa kalenterivuodeksi kerrallaan. Valiokunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan.

Vaalivaliokunnan tehtävänä on:

1 tehdä syyskokoukselle ehdotus hallituksen puheenjohtajan sekä varapuheenjohtajan valitsemisesta
2 tehdä syyskokoukselle ehdotus Liiton hallituksen jäsenmäärästä, hallituksen jäsenistä, sekä tilintarkastajasta ja varatilintarkastajasta
3 tehdä Liiton syyskokoukselle ehdotus vaalivaliokunnan jäsenten valitsemisesta
4 tehdä Liiton hallitukselle ehdotus hallituksen työvaliokunnan jäsenten valitsemisesta
5 käsitellä hallituksen sille antamat muut tehtävät

18 §  Toimitusjohtajan tehtävät

Toimitusjohtajan tehtävänä on mm.:

• valmistella ja esitellä liittokokouksissa sekä hallituksen ja sen työvaliokunnan kokouksissa esille tulevat asiat ja huolehtia näiden elinten päätösten toimeenpanosta
• johtaa Liiton toimistoa
• huolehtia Liiton varojen hoidosta ja kirjanpidosta
• ottaa palvelukseen ja vapauttaa Liiton henkilökunta ja määrätä heidän työsuhteidensa ehdot
• edustaa Liittoa tuomioistuimessa ja suhteissa viranomaisiin
• hoitaa Liiton suhteita yhteistyötahoihin ja julkiseen sanaan.

19 §  Liiton tilit

Liiton tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös on annettava tilintarkastajan tarkastettavaksi ennen seuraavan maaliskuun loppua. Tilintarkastus on toimitettava kolmen (3) viikon kuluessa ja tilintarkastajan on luovutettava tilintarkastuskertomus hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Hallitus esittää tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen kevätkokoukselle ja antaa mahdollisten muistutusten johdosta oman lausuntonsa.

20 §  Liiton nimen kirjoittaminen

Liiton nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja, kumpikin yksin, sekä se tai ne toimihenkilöt, jotka hallitus erikseen määrää, kukin yksin.

21 §  Sääntöjen muutos

Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta tehdään Liiton kokouksessa kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.

22 §  Liiton purkaminen

Liiton purkamista tarkoittavaan päätökseen vaaditaan kolmen neljäsosan (3/4) enemmistö annetuista äänistä kahdessa peräkkäisessä Liiton kokouksessa, jotka pidetään vähintään yhden kuukauden väliajoin.

Jos Liitto päätetään purkaa, on sen varat käytettävä johonkin Liiton toimintaa lähellä olevaan yleishyödylliseen tarkoitukseen sen mukaan kuin Liiton viimeinen kokous päättää.