Ajankohtaista

20.6.2018 10.44

Selvitys kilpailukieltosopimusten ja salassapitosopimusten käytöstä julkistettiin 12.6.2018

Työ- ja elinkeinoministeriön 13.11.2017 antaman toimeksiannon mukaisesti varatuomari Jukka Ahtelan tehtävänä oli selvittää salassapitosopimuksia ja kilpailukieltosopimuksia koskevaa oikeustilaa ja sen kehittämistarpeita. Selvityksen tekeminen ajoittui aikaan, jolloin ministeriössä valmisteltiin uutta liikesalaisuuslakia. Liikesalaisuuksien suojaa koskevalla sääntelyllä on yhtymäkohtansa työsopimuslain liike- ja ammattisalaisuuksia koskeviin säännöksiin sekä työsuhteissa solmittaviin salassapitosopimuksiin, joista ei ole nimenomaisia säännöksiä. Niin ikään työsopimuslain kilpailukieltosopimuksia koskevat säännökset liittyvät saumattomasti tähän kokonaisuuteen. Selvityksen avulla ministeriö halusi saada tietoa näiden sopimustyyppien käytöstä työelämässä, niihin liittyvistä kokemuksista, ongelmista, haasteista ja kehittämistarpeista. Tavoitteena oli saada tietoa eri sidosryhmien näkemyksistä sekä toisaalta valottaa tärkeiden verrokkimaiden aihepiiriä koskevaa lainsäädäntöä.

Tehty selvitys kuvaa salassapitosopimuksia ja kilpailukieltosopimuksia koskevaa oikeustilaa ja sen kehittämistarpeita. Taustalla on yhtäältä myös tiedon merkityksen ja suojaamistarpeiden korostuminen taloudessa sekä toisaalta työntekijöiden ja osaamisen liikkuvuuden turvaaminen työmarkkinoilla. Selvitys pohjautuu eri sidosryhmien sekä asiantuntijatahojen käytännön kokemuksiin ja havaintoihin näitä sopimustyyppejä koskevasta nykytilasta ja sen kehittämistarpeista. Sääntelyn keskeisiä piirteitä valotetaan myös eräiden verrokkimaiden osalta.

Selvitysmies Ahtelan mukaan selvitys osoittaa, että kilpailukieltosopimuksia tehdään liian usein ilman yksilöidympää pohdintaa niiden tarpeellisuudesta. Usein esiin tuotu havainto on se, että kilpailukieltosopimus tehdään, vaikka salassapitosopimuksellakin pärjättäisiin. Sinänsä kilpailukieltosopimus on oikein käytettynä yrityksille tarpeellinen väline salassa pidettävän tiedon suojaamiseksi ja kilpailuaseman turvaamiseksi.

Selvitysmies Ahtelan mukaan kilpailukieltosopimuksien käytössä voidaan yksittäistapauksissa puhua jopa väärinkäytöksistä, mutta ehkä yleisempi ilmiö on jonkinasteinen standardisoitu käytäntö. Tällöin jää usein arvioimatta erityisesti se, täyttyykö lain edellyttämä erityisen painavan syyn edellytys.

Selvitysmies Ahtela ehdottaa kilpailukieltosopimuksia koskevaa sääntelyä muutettavaksi siten, että kilpailukieltosopimusten tarpeellisuutta, suojattavia tietoja sekä sopimusten laajuutta arvioitaisiin käytännön tapauksissa nykyistä tarkemmin.

Selvitysmies Ahtelan mukaan salassapitosopimukset ovat käytännössä tulleet osaksi normaalia yritysten henkilöstöpolitiikkaa. Niitä tehdään lähes kaikilla aloilla ja koskettavat nykyään perinteisen johdon ja asiantuntijoiden lisäksi myös suorittavaa porrasta.

Salassapitosopimuksia koskeva käytäntö ja oikeustila eivät Ahtelan mukaan vaikuta olevan erityisen ongelmallisia. Ahtelan mukaan tarvetta säätelyn muutoksiin ei ole. Erityisesti tätä puoltavat myös uuden liikesalaisuuslain selvennykset nykyiseen oikeustilaan.

Työministeri Jari Lindström ilmoitti 12.6.2018 asettavansa alkusyksystä 2018 kolmikantaisen työryhmän selvittämään kilpailukieltosopimusten lainsäädännön muutostarpeet.

Palaa otsikoihin